Tässä tänään esille tulleet vastaanottimet ovat kaikki
harrastelijalaitteita. Mukava olisi kuulla myös ammattikäyttöön
tehtyjen vastaanotinten käytöstä kertyneitä kokemuksia. Aika monta
mallia on ollut myös DX-kuuntelijoilla - tosin yleensä aika iäkkäinä
yksilöinä koska niiden hinta uutena olisi ollut liikaa tavalliselle
palkansaajalle. Itse olen noita viime vuosina pyrkinyt keräämään
rahapussin suomissa puitteissa. Tuuria on välillä ollut kun on hyviä
löytynyt välillä jopa ilmaiseksikin - viimeksi tänä keväänä kaksi Racal
RA.17 konetta.
Osa vastaanottimista on ominaisuuksiltaan puutteellisia nykypäivän
mittapuulla, mutta 80-luvulta alkaen löytyy jo kovia koneita, muutama
on vanhemmistakin laitteista vielä hyvin käyttökelpoinen DX-kuunteluun.
Ongelmana pitkään käytetyissä ja säilytyksessä olleissa
vastaanottimissa on luonnollinen ikääntyminen ja useimmiten niille
olisi tehtävä perusteellinen tarkastus, vaihdettava runsaasti konkkia
ja tarkistettava viritys kunnolla jotta olisivat saman tasoisia kuin
uutena.
Aika monet laitteet on otettu kuuntelukäytöön "siinä kunnossa kuin
ovat" eli ei välttämättä parhaassa, mikä voi sitten puolestaan selittää
sen, että kuuntelija on pettynyt ja luulee kaikkien samantyyppisten
vastaaottimien olevan yhtä huonoja. Usein ei tämmöisessä tilanteessa
ole edes mahdollista vertailuun toisen samanlaisen kanssa.
Sain viime vuonna Watkins-Johnsonin kalustoa korkeammille taajuuksille
ja esim. 60-luvun suunnittelua edustava malli 977 on aivan käypäinen
peli FM-kuunteluun huomioiden tietysti sen, ettei siinä tietystikään
mitään RDS:ää ole. Mutta on esim kapea 60 kHz kunnollinen kidesuodin.
http://koti.mbnet.fi/~ijl/wj_977.html
Kokonaisuuteen kuuluu myös osa jossa on panoraamanäyttö ja
taajuuslaskin.
http://koti.mbnet.fi/~ijl/wj_sm9304a_dro302b.html
Viime mainittu tosin kaipaa yhtä mikropiiriä, mutta muu kokonaisuus
toimii hienosti ja mikä minulle on tärkeää; työn laatu, komponentit ja
rakenne ovat huippulokkaa. Mutta niin on ollut hintakin uutena. Tuli
melkoisia kuunteluelämyksiä kun tällä vastaanottimella kuuntelin ja
myös signaalimittarit toimivat oikein kuten kunnon ammattilaitteissa on
yleensäkin tapana.
Tämä on ollut minulle myös VLF-HF-alueen laitteissa mieleistä
kyllästyneenä harrastelijavastaanottimien erilaisiin S-mittareihin,
että monissa paremman luokan vastaanottimissa voidaan
signaalinvoimakkuus lukea "oikeina arvoina" dBuV tai dBm tuon
S-yksikön sijaan ja että mittari on myös kalibroitu kuten oikeissa
mittavastaanottimissakin.
Näistä vastaanottimista mitä tiedän olleen DX-kuuntelijoilla ainakin
heti tulee mieleen R390A/URR ja Telefunken E-1800 kuten myös
EKD500-sarjan laitteet. MKA:lla on ollut SRT CR-91 kuten minullakin on
ollut 10 vuotta. Viimemainittu on viimeisen säätelyni jälkeen
mielestäni aika epeli ja nyt myös tietokoneohjauksessa Hamradio
Deluxe-ohjelman välityksellä.
Racal RA.17 on epäkäytännöllinen ja vanhanaikainen ja siinä on
filtteröinti huono. Mutta sitten on uudempia malleja. Itselläni on
80-luvun RA.1792, mutta se on kyllä aika kesy budjettitoteutus
vaikkakin johonkin hommaan käyttökelpoinen varsinkin jos on
preselektori eteen.
Näitä ja monia muitakin on myös muilla DX-kuuntelijoilla ollut. Saisiko
mielipiteitä laitteista?
73,s IJL
On 1.7.2013 17:07, ilkka suni wrote:
Sen verran kommentoin, Grundig Satellit
600:sta
että.
"Leluhan" se tavallaan oli, ja etenkin kun laitteen aukaisi,
alkoi hirvittää. Kuitenkin, minulla oli mallit Satellit 600 sekä 650
noin
9 vuoden ajan. Rinnalla, laitteina olivat mm. Drake R-4C, modattu
Icom IC-R71E, NRD-535D, pari eri Trio 9-R59 -yksilöä, modattuja.
Satellit 600 MW-herkkyysparannuksen jälkeen mielestäni, muistini mukaan
hakkasi esimerkiksi modifioimattoman Kenwood R-300:n sekä
modifioimattoman Yaesu FRG-7000:n. Sekä Trio Viisysejä, esimerkiksi
kahdella Lapin-reissulla minulla oli Trio 9-R59 (kaksi eri laitetta),
mutta Satellit 600 veti keskiaalloilla pääasiassa paremmin. Lyhyillä,
muistan 600:n ylätaajuuksilla hakanneen jopa Icom IC-R71E:n,
esimerkiksi
kotinurkissa KVOH Rancho Simi 17775 (muistaakseni taajuus oli tuo) tuli
Satellit 600:lla mutta sillä hetkellä ei Icom IC-R71E:llä.
Eihän Satelit 600 tietenkään etelän euroroiskeissa MW:llä mitenkään
pärjännyt esimerkiksi Icom IC-R71E:lle, ja SSB-laitteenahan Satellit
oli
onneton. Notch toimi miten toimi. Mutta Lapin häiriöttömissä oloissa se
oli eto peli MW:llä. Viidellä Lapin-reissulla Satellit oli minulla
mukana, välillä Trio 9-R59:ien rinnalla/sijasta ykkösradionakin. Ja
tulipa Satellit 600:lla kotonakin kuulluksi, esimerkiksi,
muistaakseni jotain sata...puolitoistasataa jenkkiä.
Mitä antenneja, preselekotreita ja antennivirittimiä minulla kulloinkin
oli noissa vertailutilanteissa, en enää muista. Ainakin Rollen (RS)
tekemä MW-prselektori sekä Yaesun antenniviritin.
73, IS
.
At 15:13 1.7.2013, you wrote:
Jatkan
aiheesta vielä vähän kun
se antoi jonkun kumman kipinän kirjoittaa. DX-kuuntelijat näyttävät
kuten monet radioamatööritkin myös tuijottavan helposti johonkin
hetkelliseen onnistumiseen jollain laitteella jolloin on saattanut
vallita myös hyvät kelit. Mahdetaanko sitä huomata aina, että halvalla
tehty laite voi hiipua pikkuhiljaa ja salakavalasti johtuen
komponenttien
arvojen muuttumisesta jne. On tullut nähtyä mitä halvat suoraan
tehtaalta
ilman mitään vanhentamisprosessia läpikäyneet kiteet ovatkin
taajuudeltaan vuoden käytön jälkeen radiossa. Esimerkkejä on vaikka
millä
mitalla ja syy miksi sitten on olemassa hyvin paljon kallimpia
vastaanottimia ja miksi niitä on myös "vakavaan käyttöön"
ostettu. Monet halpojen liikennevastaanottimien ostajat ovat huomanneet
jo uusina miten paljon eroa on eri laiteyksilöiden välillä. Tietysti
DX-kuuntelija voi olla myös sellainen, että käyttäytyy kuin
"markkinamiesten unelma" - kuten nykypäivän tämän tästä
kännykkäänsä vaihtavat tekevät - että haluaakin vaihtaa radiota joka
toinen vuosi. Itse en näin käyttäydy vaan haluan radioita vaan muuten
lisää. Nyt noita liikkareita lienee vasta nelisenkymmentä..
Yleisesti ottaen laitemerkit jotka ovat tunnettuja kulutuselektroniikan
valmistajia eivät ole tunnettuja "oikeiden
liikennevastaanottimien" valmistajina. Poikkeuksia toki on esim.
Saksassa Siemens ja AEG-Telefunken. Näillä viimemainituilla on vaan
ollut
aivan eri tehtaat kulutuselektroniikan ja liikenneradio-sekä
mittalaitteiden tuotantoon. Näin on ollut tärkeää niin tuotanto- ja
testauslaitteiden kuin työntekijöidenkin suhteen koska
valmistusfilosofia
on kokonaan toinen ja pääsääntöisesti ovat ostavat asiakkaat kriittisiä
ja ymmärtävät itse mitä ostavat ja ymmärtävät oikeasti laitteiden
teknisiä spesifikaatioita. Esim Grundig on tunnettu radio-ja
TV-valmistaja joka on myös valmistanut kevyen luokan mittalaitteitakin
sille tasolle mikä on riittänyt radio-ja TV-huoltoon eli alueelle jossa
edullinen hinta on ollut tärkeää koska pikkukorjaamoilla ei
yksinkertaisesti olisi ollut varaa mihinkään HP:n tai Rohde &
Schwarzin tms. laitteisiin ja koska kodin elektroniikan mittaustarpeet
ovat paljon vaatimattomammat ja säädöt voidaan tehdä suurpiirteisemmin.
Mielestäni tämä tarkoittaa sitä, että koko tehtaan tuotantofilosofia on
tälle alueelle suuntautunut ja sillä on ollut hyvä markkinarako
maailmanradioille joiden ostajista suurin osa ei ole edes
DX-kuuntelijoita vaan ehkä muuten vaan lyhytaaltoja enemmän tai
vähemmän
kuuntelevia. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö monikin Satellitin malli
voisi olla radiona ihan ok moneen tarpeeseen. Herkkä ja niin
edelleen.
Oma katsantokantani on tullut ilmi edellä ja kun se usein on myös
radion
sisään menevä niin en valitettavasti kovasti halua näitä muoviin
perustuvia rimpuloita pahemmin rassata. Toki samanlaisia ovat
kaikki muutkin samassa radioiden sarjassa.
73,s IJL
On 1.7.2013 14:32, Ilpo J Leppänen wrote:
No
noista kumpikin on leluja -
en viitsi ottaa enempää kantaa kulutuselektroniikan tuotantolinjoilta
tulleisiin massatuotteisiin kuin totean, että kun kaikessa on
määräävimpänä tekijänä hinta niin komponenttivalinnat, laitteen
mekaaninen toteutus (jonka osuus oli entisaikaan hyvin merkitävässä
roolissa kustannusten suhteen) kuin loppuviimeistely virityksineen ja
testauksineen tehtiin sen mukaan miten laite mahdollisimman halvalla
saadaan ko. markkinarakoon. Luonnollisesti jo suunnittelussa karsittiin
pois ne komponentit jotka olisivat voineet tehdä laitteesta hyvän eli
kunnolliset välitaajuussuotimet, sekottajat, suurtaajuusvahvistimet,
laadukkaat etupiirit isolla virityspiirien määrällä. Mekaanisen
toteutuksen heikkoudet tuntee jokainen joka on pyörittänyt
naruvälityksellistä radiota verrattuna hyviin rataskoneistoihin ja
erillis-VFO:lla tehtyihin radioihin...
73,s IJL
On 1.7.2013 13:35, Markku Niiranen wrote:
Noh,
Selenankin taisi aikoinaan
saada 1/10 osaan siihen hintaan kuin Grundig Satellitin.
Ja saipa siten pöydälleen silti paremman MW- vastaanottimen.
Ei kai hinta ole suoraan verrannollinen laatuun.
Ei kai?
t. MNi
1. heinäkuuta 2013 13.09 Ilpo J Leppänen
<ijl@xxxxxx>
kirjoitti:
- Minulla lopahti jo vuosia sitten kiinnostus
radioamatöörihommiin kun
mopperadioita oli tarpeeksi tullut modattua. Koskaan ei liikennöinti
kiinnostanutkaan. Joten en noihin purkkeihin ota kantaa.
Todennäköisesti
leluja kuten kaikki jotka eivät vähintään tonneja maksa on yleinen
mielipiteeni - josta ei kenenkään tarvitse välittää....
- 73,s IJL
- On 1.7.2013 8:45, Kari Tuominen wrote:
- Heh raatihan on ankaralla päällä. Tälläinenkin olisi
hamikavereille
tulossa…
- http://ecom.eladit.com/FDM-DUO-1/en
- titi tataa tauti kaataa
- KTU
-
- http://www.commradio.com/cr-1-communications-receiver/
- Erikoinen radio, harmi ettei ole tietsikka
ohjausta.
- KTU
- ___________________________________________________________________________________
- DX mailing list
- DX@xxxxxxxxxxxxxxxx
- http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
- _______________________________________________
- THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may
be copied,
distributed
- and/or modified under the conditions set down in
the Design Science
License
- published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
-
- ___________________________________________________________________________________
- DX mailing list
- DX@xxxxxxxxxxxxxxxx
- http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
- _______________________________________________
- THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be
copied,
distributed
- and/or modified under the conditions set down in the
Design Science
License
- published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
-
- ___________________________________________________________________________________
- DX mailing list
- DX@xxxxxxxxxxxxxxxx
- http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
- _______________________________________________
- THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be
copied,
distributed
- and/or modified under the conditions set down in the
Design Science
License
- published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
___________________________________________________________________________________
DX mailing list
DX@xxxxxxxxxxxxxxxx
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science
License
published by Michael Stutz at
http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
___________________________________________________________________________________
DX mailing list
DX@xxxxxxxxxxxxxxxx
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science
License
published by Michael Stutz at
http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
___________________________________________________________________________________
DX mailing list
DX@xxxxxxxxxxxxxxxx
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied,
distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science
License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
___________________________________________________________________________________
DX mailing list
DX@xxxxxxxxxxxxxxxx
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
|