Kyllä, ferriittikela oli käytössäni (myös Helsingin, Kouvolan, Iisalmen ym. lisäksi Hailuodossakin) kera 6kg painavan Grundig Satellit 1400- vastaanottimen ammoisella kesämökillämme Pohjois-Karjalassa (sähkötön täysin häiriötön paikka, ja Grundigin digitaalilaskuri ei paljon pattereita vienyt, kasettinauhuri kylläkin....)
Jostain syystä Grundigissa oli vain SW- ja FM- antenniliitäntä.
Käytössäni oli 330m länsilanka (joka iltapäivällä takakeilallaan oli upea Intia-harava, Thaimaatakin kuului) ja 85m lanka koilliseen (paras japseihin ja moniin taiwanilaisiin), jonka loppupää oli heitetty suoraan järveen!
Antennit valittiin painokytkimellä.
Ferriittikelan toinen pää antenniin ja toinen maadoitukseen ja a vot!
Sitten tein sen raa'an ratkaisun, että otin Grundigin takakannen auki.
Käämin päällystetystä ohuesta langasta linkkikelan suoraan ferriitille ja takakanteen liittimet antennille ja maalle.
Toimipa kiitettävästi, ja häiriöttömässä paikassa Grundig selvisi pitkistä langoista vailla minkäänlaisia ongelmia ja silloiset Leningradin ja Norjan helvetinkoneet eivät tuplaantuneet millään taajuudella.
Olipa upeaa kuunnella.
Samalla systeemillä Helsingin Jollaksessa Grundig oli jo vaikeuksissa 90 metrin lounaislangan kanssa voimakkaampien eurooppalaisten suhteen, mutta toimi silti muuten keskipitkillä asiallisesti.
Tosin vain yhden uuden venezolanon siellä keskipitkillä kuulin, vanhoja tuttuja enemmänkin, mutta muuten kohtuu kivasti häiriöistä huolimatta.
Ja toki Melilla, joka aloitti juuri silloin, (joten seuraavasta DX- kuuntelijasta piti tarkistaa, että oliko WRTH:ssa mainittu taajuuden Melilla todella aloittanut kun RNE- aseman siinä hyvin kuulin) on kiva muisto.
Lyhyillähän Jollas oli upea kuuntelupaikka.
Tuolla se Guatemalan Radio Mam kuului ja muutakin mukavaa. =)
Asuin vanhassa aatelishuvilassa nimeltä Honkasyrjän huvila (tätä ennen samanlaisessa Svalvikin huvilassa) meren rannalla.
Tuohon aikaan Jollaksen Tonttuvuorenkujan päätepiste, Tonttuvuori, oli muuten täysin vailla (Honkasyrjän asukkeja lukuunottamatta) vakituisia asukkeja, eli siellä rannalla oli muutama huvila naapureina ja ympärillä paljon, paljon metsää.
Nyt tilanne toisin, koko Jollas lie umpeen rakennettu.
Joskus pikkutunneilla matkasin kevättalvella tuonne keskustasta taksilla.
Taksille Tonttuvuorentie oli täysin tuntematon paikka! =)
Ja pyysinkin taksikuskia jättämään minut Tonttuvuorentien ja Tonttuvuorenkujan risteykseen ja näytin tienviittoja: totta ne ovat! =)
Selitin vielä, ettei jäisellä kelillä kannata lähteä Mersulla Tonttuvuorenkujalle, auto jäisi taatusti sinne.
Kuja jatkuu noin kilometrin (tai vajaat) risteyksestä vajoten syvään notkoon ja nousten jyrkästi Tonttuvuorelle.
Kyllä, siellä ylhäällä oli paikoitusalue!
Itsekin pari kertaa laina-autoilla sinne nousin, ja kylläpä oli kesäkelillä jyrkkä nousu.
t. MNi