[Date Prev][Date Next][Thread Prev][Thread Next][Date Index][Thread Index]
Re: [DX] Draconidit, maksimi menossa
Hyvät linkkivinkit, kiitos. En ole itse juurikaan haeskellut
saittidataa, koska mm. Digitan "kotitolppa" sanelee antennin
suuntausta meteorikytistelyssäkin. Antennini melkeinpä pakostakin on koko
ajan noin 190...230 asteen haarukassa.
Oma teoriani aina on ollut, että mitä pienempi nokare ja jyrkempi
tulokulma, sitä piikasempi pihaus. Ja mitä kookkaampi kokkare sekä
loivempi tulokulma, sitä kantavampi eli kestollisempi heijastusvana.
Parin kuukauden takaisten Perseidien tiimoilta jumituin aivan pähkään
puuhaan, yritän keräillä MS:na "ehjiä idejä" mahdollisimman
monelta asemalta/ketjulta. Siis pläjäyksiä, joissa yksiselitteisesti
mainitaan aseman, ohjelmakanavan nimi tai tunnus.
Talvella kun Essiä niukemmin on, ja tropollakin uudet asemat melkeinpä
edellyttäisivät 4.-5.10. kaltaista tykkikeliä, toosa aivan hyvin joutaa
suhista taivaankappaleiden perässä. Hyvällä tuurilla, tuollakin tavalla
napsahtelee uusia asemia, joista jopa säädyllisiä audioleikkeitä kertyy.
Varsinkin ultimikurjat tropokelit (kuten tänään) sekä optimivapaan
bandin hyödynnän ja suhisutan räppänää tropodominanttien
taajuuksilla.
73, IS
At 09:23 9.10.2013, you wrote:
Meteoriheijastuma ei heijastu
?kivestä?, vaan näiden muodostamasta ionisoituneesta vanasta ilmakehässä.
Joten heijastuman voimakkuus riippuu ?kiven? tulokulmasta ja nopeudesta ?
eli missä kohtaa ilmakehää vana syttyy ja syntyy. Kuuluvuudelle tärkeää
on myös, missä kulmassa kuultava asema ja antennin suunta ovat
meteorisateen tulokulmaan nähden. Antennin suuntaus voi joskus olla
hyvinkin ratkaiseva tekijä.
Suhteellisen pieniähän nämä kivet ovat ? tavanomaisesti vain
muutamia millejä halkaisijaltaan ? mutta kun vauhti on kova, syntyy
jälkeä. Kun meteoriparvet tulevat Auringon läheisyyteen, ne alkavat
hajota ja riippuu sitten materiaalista (esim. kivi vaiko rauta), miten ne
kestävät. Joku voi osuakin Aurinkoon. Voisi olettaa, että raudasta
kasatut aikaansaavat isompia palasia. Myös Jupiter voi kiviä ?ryöstää?
?
Mielenkiintoinen on myös tuo OH5IY:n monitoriasema www-sivuilla
http://www.kolumbus.fi/oh5iy/
. Muuta asiaa liittyvää hyvää lukemista löytyy sivun
http://www.vhfdx.de/meteorscatter.html viiteluetteloista.
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
_
Museovehkeillä reaaliajassa.
Ei laiskaa persepuuhaamista.
___________________________________________________________________________________
DX mailing list
DX@xxxxxxxxxxxxxxxx
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html