Re: [DX] National NC-98

Eikös Kenwood R-300 vastaanottimella päästy parhaimmillaan jotakuinkin 2-5 Hz lukematarkkuuteen alemmilla levitetyillä rumpubandeilla (60m), mutta 90 metrin levitystä tuossa ei ollut.

Ylemmillä taajuuksilla rumpuasteikon tarkkuus se mikä oli.

Aiemmin mainitsemasi (IS) Sony ICF-5900W ei ollut ihan huono kalu.

Herkkyys erinomainen (nykyisten Sangeanien luokkaa) ja lukematarkkuus alimpia bandeja myöten jotain 2-3kHz.

Minusta se on riittävä, vaikka nykyisin taajuuksia mitataan spliteillä jo tuhannesluokan tarkkuudella.

Mie mittailen samalla (pienemmällä, paljon pienemmällä) tarkkuudella korkeintaan ötyköitä ja niiden yksityiskohtia.

Sonyssa oli 75m, mutta 90m puuttui.

R-300:n testasi SSS tuolloin, ja artikkelinsa mukaan oli mieltynyt vastaanottimeen.

Testissä (jälleen näen sen silmissäni mielikuvana) hän kirjoitti, että rahoista suurinosa silti lie kulunut vastaanottimen designiin.

Myöhemmin yllätyin hänen myöhemmistä kirjoituksistaan, että R-1000 ja R-300 ovat pilanneet vanhan Trion (myöhemmin Trio-Kenwood) maineen.

SSS testasi myös mallin R-1000, joka tavan keskiaalto-ongelmainen.

Mutta keskiaalloilla se hyvän herkkyytensä vuoksi loppupäästä tarjosi jenkkejä, joita muut kapineet ei.

Tämän artikkelin sivuista näen mielessäni vasemman alakulman kuvan kyseisestä pelistä

Vuotta en tiedä ja muista.

Mutta R-300 vastaanottimen testasi myö HN jo aiemmin.

Ja jälleen (uskokaa nyt!) näen artikkelin silmissäni.

Hän testasi kerralla kolmea vastaanotinta.

Oliko artikkeli nimeltä "Näppituntumalta testatuja?"

Tuo tuli nyt mieleeni.

Vasemmalla sivulla oli ekan kuva, Harrier, jonka hän totesi täysin käyttökelvottomaksi.

Sitten oli vuorossa Tokyo Skylark, jonka hän totesi käyttökelpoiseksi DX- kuunteluun siltä osin, koska sisälsi kaikki bandit, jollei asu kuusennokassa tms. (Sanamuodon voitte tarkistaa, en muista edes lehteä ja vuotta missä tuo juttu oli).

Ja viimeksi oli vuorossa Kenwood R-300.

Tuota HN ylisti ja kertoi sen olevan hänen mielestään tutun Trion mantteliperijä, mutta lopussa ilmaisee, että kenties oli kirjoituksessaan sortunut liialliseen hymistelyyn, mutta kuitenkin!

Ja samassa artikkelissa hän kertoo, että jenkeihin muuttaessaan oli myynyt Draken ja sen filttereitä kaistanleveydessä kaipasi.

Tarkistakaapa tuokin, mulla ei moisia lehtiä ole ollut pariin vuosikymmeneen esillä.

Kenwood R-600- testin muistan aivan toisin (yhden lehden oikealla sivulla kera valokuvan), eli ei keskiaaltoja kyllä ihailtu!

Testin kirjoittaja SSS ihailee kirjoituksessaan aparaatin helppokäyttöisyyttä ja lyhytaaltoja.

Mutta jos muistan edelleen, hän pitää suhteellisen näppärää ja mukavannäköistä aparaattia täysin käyttökelvottomaksi keskipitkillä, joka vaimennettu.

Kirjoittaessaan hän piti sitä vahinkona, koska kapine muuten miellyttävä.

Tarkistakoon kuka tahtoo tuonkin mielikuvani.

Luulenpa, että oikein meni. =)

Ja sitten Kenrad DX-400, joka testissä jossain ikivanhassa lehdessä sai kiittelyt.

Keskipitkillä joku mainitsi Trion veroiseksi.

Tuo lie ulkonäöltäänkin silti sama kuin vastaava Realistic- malli (oliko se DX-150, DX-160).

Kenradia myytiin DX- palvelussakin.

Minullekin tuo olisi kelvannut, olihan siinä transistoreja kai yli 30. =)

Se muistista... =(

t. MNi

4. heinäkuuta 2013 12.25 ilkka suni <is.sit@xxxxxxxxxx> kirjoitti:

Kitos täsmennyksestä, Ilpo.

Ei hemmetti, minulla todellakin on huono muisti, mitä se on aina ollut. Tässä kun välillä olen ollut 90-luvun puolivälin jälkeen passiiviharrastaja ja vain pikaisesti Radiomaailmaa lueskellut sekä satunnaisesti bandeja kollannut, muistikuvani vastaanottimiin liittyen entisestään ovat hapertuneet.

Nyt muistin, että se HE-30 -yksilöni oli pahoin epävireessä, ja siihen olisi mm. täytynyt uusia putkia. Myin pois, kun aikani ja mielenkiintoni eivät riittäneet ryhtyä reparoimaan. Tuo siis 70-luvun lopulla. Mutta muistaakseni minulla oli myös HA-600.

Kenwood QR-666 oli karmea vitsi, mutta ei mielestäni R-300:kaan ollut kovin hehkeä vastaanotin, vaikka sen keskiaaltoja Suomessa kehuttiinkin. Mutta kohtuu hyvä lukematarkkuus sen rumpuasteikossa oli, lähes Drake R-4C:n luokkaa, jossa lukematarkkuus oli muistaakseni 0.5...1 kHz:n kantturoissa. Nopsasti hukkasin menemään tuon R-300:nkin.

73, IS

At 11:17 4.7.2013, you wrote:

Lafayette HE-30 on sama kuin Trio 9R-59 eli ei siis sama kuin Trio 9R-59DE tai DS. HE-30 on Trion valmistetta myös eli siis japanilainen. Itellä on noita 2 toimivaa ja yksi varaosakone tällä hetkellä. Koska on putkilaite niin pitäisi kunnossa ollessaan pestä kaikki alkupään harrastelijapuolen trankku- (ennen sanottiin transu-) vastaanottimet mukaanlukien kauhistuttavan Kenwood QR-666:n jos puhutaan keskiaaltojen vastaanotto-ominaisuuksista.
Asteikot sun muut olivat näissä sitä mitä olivat, se on toinen juttu.

73,s IJL