Re: [DX] Pe...le December 17th 2014

["Ilkka Martikainen" <ilkka.martikainen@xxxxxxxxxxx>]

RDS-tunniste muodostuu neljän "paketin" kokonaisuudesta, joiden jokaisen
alussa on tuo PI-tunnistekoodi.  Joissakin ohjelmistoissa on myös
vaihtoehto, jossa tunnistetaan vain ensimmäinen: esim. Studio1:ssä ja SDR
Radio versiossa 2.3B "Partial". Tällöin tuloksen oikeellisuus on hieman
epävarma. Esim. Studio1:ssä SDR:n teksti näkyy tällöin mustana. Kun kaikki
neljä peräkkäistä tunnistetta on saatu samaksi, SDR:n väri  muuttuu
punaiseksi. Ja harvoin neljää peräkkäistä tunnusta saadaan aivan
satunnaisesti samaksi. "Sync Error" näyttää maksimissaan neljä virhettä =
juuri nämä pakettien alun virheet, jos niitä on. Lisäksi RDS-signaalissa on
CRC-tarkisteluku (muodostetaan matemaattisesti sisällöstä), jonka erot
Studio1 myös näyttää ("CRC err."). Lisäksi näkyy "BER" eli Bit Error
prosentteina = bittivirheet. Paras nappi Studio1:n RDS-näkymässä on
kuitenkin tuo RESET. Tällä saadaan tunnistus uuteen alkuun ... jos RDS siis
tuntuu virheelliseltä, resetointi ja uusi yritys. Jos näkymä on kaksi tai
jopa kolme kertaa sama, voidaan olla lähes 100 % varmoja tunnistamisen
oikeellisuudesta.

Studio1:n RDS on testausteni mukaan paras, mitä "kaupasta saa". Lukee joskus
jopa noin 10-15 dB yli kohinan olevia signaaleja. Ongelma on yleensä siinä,
että tyhjää taajuutta ei löydy ja naapuriasemien "roiskeet" sotkevat tuo 57
kHz pt-taajuudella eli FM-kaistan reunoilla olevan RDS-signaalin. Myös
asemien RDS-signaalien taso suhteessa "kantoaaltoon" vaihtelee - tämän näkee
myös SDR Radion 2.3:n FM-stereo-ikkunassa.

RDS siis näyttää aseman ID:n ja kun ottaa sen rajoitteet huomioon, tällä saa
varmistettua aseman suhteellisen suurella todennäköisyydellä. Taajuus,
kieli, ohjelma, ja kelit auttavat ohjaamaan lisäksi oikealle tielle ...
Mutta eihän korvin kuultavassa identifioimisessa koskaan satu
tulkintavirheitä?

Studio1:n "musta" RDS on hieman epävarma (ehkä 25 -50 %), "punainen" 99 %
varma. Jos halutaan olla tarkkoja, minuutissa kerkiää resetoimaan tunnisteen
pari kertaa ja jos tulos on sama, RDS on täysin 100 %. Analogisten
laitteiden systeemit eivät ole näin tarkkoja - ja tuo resetointi puuttuu.
Mutta kohtuullisiin tuloksiin päästään niilläkin - mutta 115-120 kHz on se
kaistaleveys, jota vähintään pitäisi käyttää, jotta RDS-taajuutta (57 kHz)
ei vaimennettaisi. 110 kHz suodin alkaa olla niillä rajoilla, että jo jonkin
verran RDS-signaali tulee vaimennettua.

73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: DX [mailto:dx-bounces@xxxxxxxxxxxxxxxx] Puolesta
kari.helo@xxxxxxxxxxx
Lähetetty: 17. joulukuuta 2014 18:43
Vastaanottaja: dx@xxxxxxxxxxxxxxxx
Aihe: Re: [DX] Pe...le December 17th 2014



Hilipatahippan !

Kuuntelen meteoriliikennettä Kenwood KT 1100SD:lla ja Kenwood KT 6050:lla,
joissa mainio ulkopuolinen DSP-laite. Molemmat ovat käytössä myös
ES-keleillä. KT-1100SD on modifioitu 30-vuotias laite, KT 6050 ilmeisesti
kymmenisen vuotta nuorempi. Molemmissa on kapeat filtterit. Hyvin
pelittävät. 

XDR F1HD sopii meteorikuunteluun yllättävän huonosti, ES ja TROPO
-kuuntelussa paljon parempi, vaikka häviää esim. KT 1100SD:lle. CommRadio
CR-1:n (semi-SDR) herkkyys ja ominaisuudet eivät riitä vakavaan
FM-kuunteluun, mutta HF-taajuuksilla se on näppärä ja herkkäkin. Nappasin
sillä mm. MW-panamalaisen. 

En tajua, mitä joillakin ns. raskaan sarjan kuuntelijoilla on RDS/PI
-näyttöä vastaan. RDS-infoon ei liity mitään hämärää, jos kuuntelee
livenä/lennossa, kuten minä. Pystyn koko ajan seuraamaan kuuluvaa asemaa,
esim. kieltä ja RDS-informaatiota, ja tajuamaan missä mennään, varmistumaan.
Tietysti poistan taajuuden aiemmalta asemalta näyttöön ehkä jääneet RDS
-tiedot tai tiedon rippeet. 

Läheskään kaikki asemat eivät nouse RDS -tasolle, ikävä kyllä, jo sen
vuoksi, että tarvitaan vähintään 110 kHz:n kaistanleveys, aika voimakas
signaali, häiriöttömyys. Olkaamme onnellisia siitä mitä saamme kaivettua
tavalla tai toisella ihan antiikkilaitteillakin. 

RDS-ongelmat voivat ilmaantua, kun kuunnellaan viikkoja ja kuukausia aiemmin
tehtyjä nauhoituksia, joita kukaan ei ollut alkujaan valvomassa.
Kokonaiskuva voi hämärtyä, vaikka käytössä olisi ollut kymmenen perseusta ja
muita ammattitason laiteitta, kaveriapua yms. 

QSL-vastausten aitoutta on tutkittu Suomessakin, kun oikein virkaintoisiksi
on heittäydytty. Niin tapahtui minullekin, kun kuulin ensimmäisenä Suomessa
sen saksalaisen R. 700:n taajuudella 6005 kHz. Jouduin selittämään saamani
QSL-kortin ulkonäön ja yksityiskohdat. Jonkin verran nauratti, ja naurattaa
vieläkin. Raportointihaluni oli ollut sammumassa, ja sammuikin. 

Saksalaiset radioasemat 49 metrillä/ 6 MHz:lla ovat olleet intohimoni
vuodesta 1960. Nyt siellä on päiväsaikaan melko hiljaista. Se kyllä
surettaa. Hyvä yleisbandi kaikkiin ilmansuuntiin, tuntikaupalla ei
oikeastaan mitään. Mainio NE/SW -dipoli on käynyt turhaksi. 

IS, puhut paljolti asiaa. Perinteisellä liikkarilla tai FM Tunerilla
kuunteleminen tekee yhä gutaa. Se on sitä aitoa kuuntelua, josta voi olla
ylpeä. 
Perinteet kunniaan ! 73 KKH  



-- 



____________________________________________________________________________
_______
DX mailing list
DX@xxxxxxxxxxxxxxxx
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

___________________________________________________________________________________
DX mailing list
DX@xxxxxxxxxxxxxxxx
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html