"Kuullut + verifioidut maat yhdessä menisi kyllä 200 maata kirkkaasti rikki, mutta yhtään verifioimatonta maata
en tule koskaan maarankkiin ilmoittamaan. Mutta se olisi vain oma käytäntöni, muiden tekemistä en voisi olla vähempää kiinnostunut.
489/SJP"----------
Noh, ajatukseni alunperin oli, että nykyinen Maarankki (eli verifioidut maat) olisi erillinen kuin "Kuullut DX-maat."
Mullakin kun on ollut vuosia, vuosia ja vuosia, jolloin pelkästään FM- kuuntelua, jolloin uusia maita ei taatusti kuultunakaan tipu.
Vaellusvuosista puhumattakaan.
Kun takana on 44 muuttoa, 17 eri kuntaa ja 7 eri lääniä, olosuhteet vaihtelevat.
Verifiointi on liikaa arvostettu, mutta kiva sitä postia on saada. =)
Mulla tulee siis maaliskuun puolivälissä 45 vuotta DX- uraa täyteen jos aloitan sen ajasta, jolloin ekan raporttini Puolan Radiolle väsäsin.
Toki kuuntelua oli jo 1967 ja 1968 vanhimman veljeni avulla; hänellä ja parilla naapurin pojalla oli yhteisiä elektroniikan rakentelupuuhia radiopuolella ja he haalivat silloin tällöin kuunteluun jonkin putkiradion, jotka kiersivät kaverilta toiselle.
Isänihän oli niin touhua vastaan, etten saanut kuin salassa öisin lainata perheen omaa radiota.
Lainasin silti kuullen ekat MW- iberialaiseni ja MW- lattarit. :)
Koko 45 vuoden uran aikana olen harrastanut raportointia vain 14 vuoden aikana, tuon tarkistin muistiinpanoistani eilen.
Kun Pentti-Setä viime vuonna aloitti projektin 200 verifioitua maata oli minulla 20 raportoimattomuustauon jälkeen alkanut projekti 150 verifioitua maata.
Kas, parikymmentä vuotta sitten joku 160-165 verifioitua olisi ollut helpompi projekti, mutta ne jäi muistiinpanoihin.
Viime vuonna jokunen raportti lähti tammi-maaliskuussa, maapisteiden määrä oli virallisesdti rankissa silloin 136, josta Azerbaidzan oli tipahtanut pois.
Eli lähtökohta 137 maata.
Nyt niitä on 146, mutta 150 ei vieläkään ole täynnä. =)
Eihän sillä ole mitään merkitystä, että onko mulla 150 verifioitua maata vai ei, mutta halusin ne vain muistoksi.
Kuten myös jotkut FS- asemat, joita korkea aika raportoida, muuten häipyvät nekin historiaan pysyvästi.
Eli ei niitäkään kannata halveksia, jokainen muisto lämmittää aikanaan.
Tulevina vuosikymmeninä...
t. MNi