Minulla olisi se käsitys, että 8-elementtinen Triax ei ehkä olisi enää valmistusohjelmassa – ainakaan valmistajan luettelosta en sitä enää löydä.
5-el. vielä löytyy, esim. Mediaplazalta. Jollain firmalla voisi ehkä olla vanhaa varastoa … Jos haluaa lisää ”tehoa”, 2 antennia kerrostettuna tai vierekkäin …
10 m korkeus on aivan OK (yli 3 aallonpituutta), kovin paljon tätä korkeammalle ei FM-antennin tarvitse olla – jos sen edessä ei ole kovin suuria esteitä horisonttiin päin. Riippuu siis ”talon paikasta” myös. Antennin kallistus ei tässä auta, maanpinta ja korkeus määrittelevät pystysuunnan suuntakuvion kyllä …
Nykyään on ongelma löytää sopivan kapeita ja laadukkaita suotimia. Jos haluaa RDS:n mukaan, 4 x 110 kHz tai 5 x 110 kHz lienee sopivin. Ongelmana ovat suotimien epätasaiset läpäisykäyrät … ja ne eivät yleensä ole edes symmetrisiä. Itse olen kokeillut 4 x 110 KHz suotimia + erillistä mosfet-vahvistinta AOR AR8600 mkII –vastaanottimessani. Kaista on kovin epäsymmetrinen, mutta 4 x sovitettuja suotimia ei taida nykyisin saada mistään. Vanhetessa ainakin Muratan suotimien läpäisykäyrä näyttää muuttuvan ja tulevan epäsymmetrisemmäksi. Minulla on näitä vanhoja suotimia muutama kymmenen ja kaikki ovat kovin epäsymmetrisiä!
Ebaysta hankittuna on myös muutamia 82 kHz suotimia, joita pitäisi joskus kokeilla. Tuossa AOR:ssä ei ole RDS:ää, joten kapea kaista ei haittaa. Tosin tuo kaupallisten asemien käyttämä tolkuton kompressio tekee näillä kapeilla kaistaleveyksillä kovin paljon säröä – tämä kuuluu myös tuolla nykyisellä 1-systeemilläni: Triax FM4 + ULNA3018 + Dientronik + Perseus + Studio 1. Esim. 88,6 MHz:n R Nostalgialla on sen verran kompressiota ja reilusti (yli)modulaatiota, että sitä ei vanha ja vannoutunut HiFi-mies voi kuunnella vähemmällä kuin 192 kHz:n kaistalla, niin kaamean leveä aseman lähete on – 110 kHz:kin kaista on todella kovin säröinen. Voisiko joku kertoa tämän asemalle!
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.
Lähettäjä: dx-bounces@xxxxxxxxxxxxxxxx [mailto:dx-bounces@xxxxxxxxxxxxxxxx] Puolesta ilkka suni
Lähetetty: 24. kesäkuuta 2013 15:42
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Antennikysymys (FM)
Kiitokset kaimalle (IM) tyhjentävästä analyysista. Hyvää sähköfysiikan selitettä.
Mistä Suomesta saisi 8-elementtisen yagin? Olen googletellut jonkin tovin, enkä ole löytänyt 5-elementtistä kookkaampia. Paikallisille antenniurakoijille en ole soitellut: oletan, että heillä on antennihinnoissa oma katelisänsä.
Kumpikin yagini ovat 80-luvun valmistetta. Noin 10 metrin korkeudella ovat, tähän on hankala pystyttää korkeampaa tolppaa. Onneksi, ilmatila keskeisiin vastaanottosuuntiin on vapaa, eikä korkeita puitakaan ole kovin lähellä. Aikoinaan muten huomasin, että VKN veti asemia vankemmin kuin Visi. Liekö syynä se, että VKN:n dipoli on kallistettu lähes 45 asteen kulmaan, kun Visin dipoli jököttää "pystysuorassa". Tai sitten vain suomalainen antenni yksinkertaisesti on parempi kuin italiaano :)
Kelipäivystyseen aikoinaan käytin Onkyo T-4150:ttäni, 4x110 kHz suotimilla. Kätevä laite, sillä siinä on muistipaikkojen jatkuva skannaus ja säädettävä muting-taso. Ei mikään huippuherkkä laite, mutta sietää Digitan tolpan läheisyyden (runsas kilometri) paremmin kuin mikään muista kokeilemistani virittimistä. Kun Onkyo alkoi skannatessaan jokeltamaan, riittävän vakaa Es-pusku oli nakki.
Valitettavasti, Onkyoon parikymmentä vuotta sitten istuttamieni suotimien päästökaistat tuntuvat vaeltaneen, ja täytyy uusia laitteen suotimet - tällä kertaa 80 kHz filsuiksi (kunhan löydän nuo suotimet sieltä, mihin hittoon ne aikoinaan säilöinkään...). Tuossa odottaa useampikin viritin modifioimista, muun muassa Sony ST-S570ES, jota en ole kovin paljon nähnyt käytetyn harrastepiireissämme.
73, IS
At 11:07 24.6.2013, you wrote:
Tervehdys Berliinin Fernsehsturm´ista (368 m) Alexanderplatzilta. En tuolla
ylhäällä (210 m) kahviossa uskaltanut avata radiota muutamien kymmenien
metrien päässä 100 kW FM-lähettimen antenneista . Kenttävoimakkuus mahtaa
siellä olla melkoinen ...
Mutta asiaan.
Liitosta elementtiin ei kannata tehdä yleensäkään - ja etenkin eri metallit
aiheuttavat nopeaa korroosiota liitoskohdissa. Uusi, saman paksuinen ja
sama-metallinen elementti ja sillä siisti. Jos elementin paksuus eroaa
entisestä, eroaa myös resonanssi ja muut ominaisuudet.
Jos antennissa on taittodipoli, siinä on myös jonkinlainen sovituselin, joka
sovittaa elementin impedanssin n. 300 ohmia koaksiaalin 75 ohmiin. Kovin,
kovin vanhat antennit voivat olla tarkoitettu kaksoisjohdolla ("lapamato")
syötettäviksi. Joissain malleissa sovitusosa oli ostettava erikseen, jos
halusi koaksiaalisyöttöä. Sovitus tapahtuu vanhemmissa antenneissa laajak.
muuntajalla, joku kaksireikäinen toroidihan siinä yleensä on. Tämän johdotus
pitäisi myös tarkistaa ja liitokset (juotokset). Kaupallisten antennien
puristusliitokset hapettuvat muutamassa vuodessa, nämä pitäisi myös
tarkistaa muutoinkin.
Onko antenni 4-, 5- tai 8-elementtinen, ei Es-keleillä ole niin tärkeää.
Tärkeää on päivystykselle uhrattu aika, eli että olet juuri silloin
kuulolla, kun kelipiikki sattuu. Tässä tuo DX-map on erittäin hyvä
apuväline. Tropo- yms. keleillä taas antennin vahvistus tulee paremmin
esiin. FM-alue on täynnä asemia - liikaa - ja kapeakeilainen suunta-antenni
löytää paremmin vapaan kaistan.
Jos antenni on todella kovin vanha, se voi myös olla tarkoitettu entiselle
kapealle FM-alueelle eli yli 100 MHz alkaa sitten vaimentua voimakkaasti.
Tällaisesta antennista olisi toki melkoista hyötyäkin - nykyisten antennien
max-vahvistushan on tavanomaisesti viritetty yli 100 MHz taajuudelle ja
kelejä on taas puolestaan useimmin juuri alabandilla. Alataajuuksien
vahvistus putoaa maksimista usein jopa 2-3 dB.
Ja antennin sijoituskorkeus on se tekijä, joka tässä FM-kuuntelussa yleensä
unohdetaan. Antennin korkeus ja siitä johtuva tulokulma (takeoff angle)
määrittelevät, kuinka pitkältä yhden hypyn signaali yleensä kuuluu (tai
sitten kahden tai useamman). Esim. Utön antennit ovat tässä suhteessa kovin
matalalla - vaikka merenpinta antaakin erittäin hyvän ns. maaheijastuksen.
Esim. joku 5- tai 8-elementtinen FM-antenni on nykyisin sen verran halpa,
että suosittelisin uuden hankkimista ...
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.
-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: dx-bounces@xxxxxxxxxxxxxxxx [ mailto:dx-bounces@xxxxxxxxxxxxxxxx]
Puolesta Juha Solasaari
Lähetetty: 20. kesäkuuta 2013 9:21
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Antennikysymys (FM)
Arvauksia:
1) Elementin pitää olla sähköisesti oikean mittainen, joten hyvä galvaaninen
yhteys liitoskohdassa ei liene pahitteeksi.
2) Mikä tahansa. Sähköä johtavan heijastajaelementin (putken) sisällä oleva
materiaali ei vaikuta asiaan, koska johteen pinta on se joka pelaa
suurtaajuussignaaleilla. Pinnalle lisätty eristemateriaalikin voi sen sijaan
vaikuttaa jotain.
3) Mitä ohmimittari näyttää VKN:n tapauksessa? Tasavirtaresistanssista ei
voi päätellä kovin paljoa.
Oletko varmistanut, että antennin syöttökohta ei ole vaurioitunut
keikauksessa? Onko kaapeli voinut kastua sisältä tai muuten vaurioitunut
(vai onko upouusi)?
Ilkka (IM) varmaan tietäisi tästä aiheesta yhtä ja toista.
73 de JTS
- - -
On 19.6.2013 22:10, ilkka suni wrote:
> Pahoittelen, yhä jupisen ulalla. Kiitollinen olen, jos joku neuvoo
> antenniongelmassa eli korjaamisessa.
>
> Syksyllä 1997 tuli tuuli tuima ja repi kattotemonttini pressun sekä
> siinä samalla 8-elementtisen Visini persauksen. Puomi poikki, samoin
> oli poikki yksi heijastajaelementti.
>
> En enää muista, mitä korjatessani laitoin puomin sisään vahvikkeeksi.
> Mutta heijastajan sisään muistaakseni ymppäsin passelin kokoista
> kupariputkea (oli jotain jarru- tai kaasuputkea). Saumakohtaan, päälle
> kieputin itsevulkanoituvaa eristysnauhaa. Ja nyt olen todennut, että
> ei toimi Visi, ei. Vahvistus on olematon ja suuntakuvio mitä sattuu,
> kun vertailen Visiä rikkumattomaan 8-el. VKN:ääni.
>
> Kysymysosioon.
>
> 1) Tuleeko korjauskohtaan eli katkeamiskohtaan etenkin elementissä
> varmistaa ns. galvaaninen kytkentä?
>
> 2) Mikä vahvikemateriaali eli sisäputki korjauskohtaan olisi sopiva?
> Alumiiniputki, muoviputki, puutappi, kupariputki? Voiko olla niin,
> että tuo heijastajan sisällä oleva kupariputki häiritsee antennin
toimintaa?
>
> 3) Mitä arvoa eli vastusta (noin) antennin tulisi antaa, mitattuna
> alastulojohdon alapäästä? Alastulojohto on noin 10-metrinen,
> tuplasuojattua kotimaista eli kunnollista koaksiaalia. Vai kertooko
> tuo ohmiluku mitään antennin kunnosta?
>
> Kiitos jo etukäteen, jos joku osaa valistaa. Ennen kuin kaadan tuon
> maston ja samalla rymäytän pilkkeiksi molemmat yagit.
>
>
> 73, IS
>
>
____________________________________________________________________________
_______
DX mailing list
DX@xxxxxxxxxxxxxxxx
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
___________________________________________________________________________________
DX mailing list
DX@xxxxxxxxxxxxxxxx
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html