|
Kauan kestää postin kulku Hämeestä Maailmalle, terveisin, MKA Lähettäjä: Martti Karimies
[mailto:martti.karimies@xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx] Tervehdys kaikille, ja kiitos Rollelle havainnoista. Mittasin kartasta, että JPR:n
Muhoksen QTH:sta on 4, 8 km länteen 220 kV:n linja ja 4,5 km itään 400 kV:n
linja. Onneksi Jari ei kuuntele aasialaisia………. Tein Aihkiniemeen neljä kuristinta 140-77 toroidille, 5
k-ohmia/1 MHz ja varastossa on onneksi noita 114-75 toroideja joista tehdään
vielä lisää. Samaa mieltä Rollen kanssa, niitä pitää laittaa reilusti.
Kokeilemme näitä neljän viikon päästä, katsotaan mikä on tulos. Paras tulos
näistä saadaan siellä missä muu kuin sähkölinjojen aiheuttama häiriötaso on
olematon, eli maaseudulla/mökillä . Pelkolassa oli muuntaja 50 metriä BOGin vastuspäästä ja 100
metriä Super-Kazin syöttöpäästä, ei häiriöitä millään säätyypillä. Linjoista
tuli eniten häiriöitä syysmyrskyjen jälkeen, pari-kolme päivää meni vähintään
ennen kuin viat oli saatu korjattua. BNC/UHF-liittimillä varustettuja kuristimia voitaisiin tehdä
porukallakin, hankitaan vain noita toroideja yhteisostona suoraan tai SRAT:n
kautta. MKA Lähettäjä:
dx-bounces@xxxxxxxxxxxxxxxx [mailto:dx-bounces@xxxxxxxxxxxxxxxx] Puolesta Roland
Sandberg ----- Alkuperäinen
viesti ----- Lähettäjä:
"Martti Karimies" <martti.karimies@xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx> Vastaanottaja:
"'Suomalaisten DX-lista'" <dx@xxxxxxxxxxxxxxxx> Lähetetty:
27. lokakuuta 2010 15:02 Aihe: [DX]
RFI+vaippavirtakuristimet Tervehdys
kaikille, Joo,
ei se 4..5 km riitä. SW Ruotsissa oli muistaakseni 10 kilsaa ja jos
tietyntyyppisiä sääolosuhteita vallitsi niin S-mittari näytti S7 häiriötasoa.
Yritä siinä sit kuunnella. Jo,
olen tehnyt aika paljon kokeiluja mökillä, se on sinänsä ihan mielenkiintoista.
Ongelma oli lähinnä siinä ettei ollut mitään mihin verrata ja myös se että
mahdolliset "hyvät
tulokset" jäivät antennin oman häiriötason alle. Mulla
on käytettävissä impedanssimittari joka on melko välttämätön kun tekee tommoisia
juttuja. Mutta nyrkkisääntönä on että jos käyttää Amidonin 114-75 niin
28...30 kierrosta
on maksimoitu keskipitkille. Se tekee n. 2,5...2,8 mH. 140-77 olen myös kokeillut
ja kääminyt vähän liikaa kierroksia että paras alue siirtyy alas taajuudessa kun
77 oikeastaan on tarkoitettu vähän korkeimmille taajuuksille. Mun
oma konsepti mökillä oli semmoinen että mulla oli 2 sarjassa koksin alkupäässä
lähellä ant/koksi sovitusboksia, 2 kpl keskellä koksilinjaa molemmin
puolin erillistä maadoitusta. Mökillä
on sitten kasa niitä kuristimia jotka pistin sarjaan niin monta kuin halusin.
Vaimennus kun niissä on häviävän pieni. Käytännössä
jos laittaa 4 niitä sarjaan niin vaippahäiriöt kohtaa 50 kiloohmin vastuksen 1
mHz ja takuulla häiriöt pitäisi vaimentua. Antennihäiriöitä
on vähän vaikeimpia käsitellä. Kyllä niitä häiriöitä saa pois mut samalla
häviää sinkutkin...... Juttelin muuten SWn kanssa näistä jutuista viime
viikolla ja hän valitti ettei hän ole ikinä saanut niitä toimimaan- mutta
hänellä oli sama ongelma kuin mulla- 400kV. Mutta jos jollakulla on
mahdollisuus tehdä oikein vertailevia kokeiluja, siitä olisi mukava saada
palautetta... Netistä
löytyy hyviä vaippavirtakuristimien malleja ja niiden laskentaohjelmia,
kuristimia on tullut jo muutama väännettyä Aihkiniemeä varten. Kuristin on
käyttökelpoinen, jos on tarve viedä syöttölinja sähkölinjan alitse. Mikäli
antenni viedään sähkölinjan alitse, linjan magneetti- ja sähkökentät vähintään
heikentävät antennin toimintaa, eivät vain teoriassa vaan myös käytännössä
(Pelkolan QTH, vertailu 300 metrinen BOG sähkölinjojen alitse /Super-Kaz 60
metriä linjasta). |
___________________________________________________________________________________ Tilaa WRTH 2009 nyt: http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2009 ----------------------------------------------------------------- DX mailing list DX@xxxxxxxxxxxxxxxx http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx _______________________________________________ THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed and/or modified under the conditions set down in the Design Science License published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html